Positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia on ihmisen optimaalista hyvinvointia ja onnellisuutta tutkiva psykologian alaan kuuluva poikkitieteellinen tutkimussuuntaus, joka tähtää ennen kaikkea löytämään tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa inhimillisen kukoistuksen, hyvinvoinnin ja onnellisuuden luonteesta. Perinteisen psykologian tutkimus on pääasiassa keskittynyt koko tieteenalan olemassa olon ajan siihen, miten ihmisen sairauksia, häiriöitä ja vajavaisuuksia voidaan vähentää ja parantaa. Positiivinen psykologia on viimeisen 20 vuoden ajan keskittynyt päinvastaiseen, eli siihen, miten elämästä tehdään elämisen arvoista ja kuinka ihminen voi tulla onnelliseksi. Positiivisen psykologian tutkimus etsii siis tieteen keinoin vastauksia siihen, kuinka ihminen voi elää mahdollisimman hyvää, onnellista ja merkityksellistä elämää.

Positiivisen psykologian tutkimuskenttä jakautuu pääasiassa kolmeen tukipylvääseen. Ensinnäkin positiivinen psykologia tutkii myönteisiä tunteita. Toiseksi positiivinen psykologia tutkii myönteisten ominaisuuksien kuten vahvuuksien, hyveiden ja kykyjen käyttöä ja vaikutusta ihmisen elämään. Kolmanneksi positiivinen psykologia tutkii myönteisiä instituutioita, kuten demokratian vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi positiivista psykologiaa käytetään tukimuotona myös perinteisissä ”parantavissa” psykologian ja terapian muodoissa, joissa se on osoittautunut jopa tehokkaammaksi kuin perinteiset terapeuttiset menetelmät. Positiivisen psykologian tutkimuskenttään kuuluu näiden pääpiirteiden lisäksi myös paljon tutkimusta hyvästä vuorovaikutuksesta, ihmissuhteista, kasvatuksesta ja pedagogiikasta, arvoista, tavoitteista sekä aivorakenteiden muuttamisesta.

Positiivisen psykologian kantaisää yhdysvaltalaisprofessori Martin Seligmania pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä psykologeista. Seligmanin tunnetuimman teorian mukaan opitusta avuttomuudesta ihminen vajoaa apatiaan, jos kokee, ettei pysty vaikuttamaan omaan elämänsä ja hyvinvointiinsa. 1960-luvun lopulta lähtien ihmismieltä tutkinut Seligman piti psykologista tutkimusta liian ongelma- ja sairauskeskeisenä ja katsoi, että hyvinvoinnin edistäminen oli jäänyt sairauksien parantamisen varjoon. Seligman on maininnut useaan otteeseen, kuinka antoisaa ja palkitsevaa juuri positiivisen psykologian tutkiminen ja opettaminen on hänelle itselleen ollut verrattuna 30-vuoden uraan psykoterapeuttina ja perinteisen psykologian alan tutkijana, joka Seligmanin mukaan lähinnä ajaa alan ammatti-ihmiset itse terapian tarpeeseen.

Onnellisuus- ja hyvinvointitutkimukset kasvoivat 2000-luvun alusta räjähdysmäisesti ja tänä päivänä positiivisen psykologia alkaa olla varsinkin Yhdysvalloissa psykologian tutkimuksen dominoiva trendi, joka nuorena tieteenalana toki hakee vielä jalansijaansa tiedemaailmassa. Uusi hyvinvointipsykologia on kenties jopa enemmän kuin vaan yksi uusi näkökulma. Näyttää siltä, että se on jopa hautaamassa osin alleen perinteisen psykologian tutkimuksen ja haastamassa esimerkiksi masennustutkimukset ja perinteisen psykoterapian, näyttämällä suuret puutteet niiden kyvyssä tuottaa ihmisen hyvinvointia vahvistavaa tutkimustietoa.

Positiivisen psykologian tutkimus keskittyy siis ennaltaehkäiseviin mielenterveystaitoihin ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Martin Seligman on todennut, että hyvän tutkimista tarvitaan siksi, että vaikka elintaso on viimeisinä vuosikymmeninä noussut maailman hyvinvointivaltioissa moninkertaisesti, ihmiset voivat henkisesti huonosti. Masennus ja ahdistus ovat päinvastoin lisääntyneet ympäristön hyvinvoinnin edellytysten parantumisesta huolimatta. Ongelmakeskeinen lähestyminen ja häiriöihin tai puutteisiin keskittynyt psykologia eivät ole kyenneet lisäämään inhimillistä kukoistusta, ja siksi kukoistuksen aiheuttajia tulisi tutkia ja soveltaa entistä kiihkeämmin.

POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA

Positiivisen pedagogiikan pohjateoriana on positiivinen psykologia. Positiivisen pedagogiikan tarkoituksena on opettaa hyvinvointia ja onnellisuutta sekä näihin liittyviä taitoja. Taidot, joita positiivisella pedagogiikalla opetetaan, johtavat positiivisiin tunnekokemuksiin, resilienssin parantumiseen, hyviin ihmissuhteisiin sekä vahvuuksien käyttöön. Näitä taitoja voidaan opettaa ja arvioida koulussa.

Positiivinen pedagogiikka keskittyy erityisesti luonteenvahvuuksien, resilienssin sekä kukoistuksen ympärille. Resilienssi on erityisen tärkeä kyky, ja sitä voidaan nimittää suomen kielellä myös psyykkiseksi joustavuudeksi. Tällä tarkoitetaan sitä kykyä toipua vastoinkäymisistä sekä sinnikkyyttä yrittää uudelleen. Positiivisen pedagogiikan yksi tärkeistä tavoitteista on kasvattaa lapsista ja nuorista mahdollisimman hyvinvoivia niin henkisesti kuin fyysisesti. Vahvuuksien aktiivinen hyödyntäminen, hyvinvointitaidot ja onnellisuus ovat ennaltaehkäiseviä mielenterveystaitoja ja ehkäisevät merkittävällä tavalla masennusta ja muita mielenterveysongelmia. Lisäksi lasten ja nuorten elämäntyytyväisyyden pohja rakennetaan myönteisyyden, ilon sekä uudenlaisten ajattelumallien myötä. Positiivisen pedagogiikalla on osoitettu olevan myös suurta merkitystä oppimiseen ja muistamiseen.

Positiivisen pedagogiikan yhtenä kulmakivenä on vahvuuspedagogiikka, eli positiivisen psykologian mukaisten luonteenvahvuuksien hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa. On paljon näyttöä siitä, että luonteenvahvuudet, kuten toiveikkuus, itsesäätely ja myötätunto ja näiden vahvuuksien aktiivinen hyödyntäminen ovat yhteydessä mm. vähentyneeseen stressiin ja masennukseen ja näin vahvuuksien voidaan sanoa olevan aktiivisia ennaltaehkäiseviä mielenterveystaitoja. Luonteenvahvuudet näkyvät myös tunteissa, vuorovaikutuksessa ja käytöksessä ja tukevat hyvinvointiamme ja elämässä pärjäämistä monin eri tavoin.  Luonteenvahvuuksien harjoittamisen ja hyödyntämisen yhtenä tavoitteena on myös lisätä ihmisen toipumiskykyä, eli resilienssiä vaikeiden ja stressaavien tilanteiden varalle. Toipumiskyky on ihmisen kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja lannistavista elämäntilanteista, joihin positiivinen pedagogiikka ja vahvuusopetus tuovat keinoja.

Positiivisessa pedagogiikassa opettajat ovat avainasemassa kaikkien näiden taitojen harjaannuttamisessa kouluissa. Opettajien on tärkeää kuitenkin tuntea ensin positiivisen psykologian aiheet itse, ja niiden tulee myös näkyä opettajan omassa arjessa ja elämässä. Opettajan vuorovaikutuksella on keskeisin ja tärkein rooli positiivisen pedagogiikan kannalta, ja siksi valmentava työskentelymalli on tärkeä pohja positiivisen pedagogiikan käytäntöön panemiselle. Opettajan on tärkeää ensin tulla itse tietoiseksi omasta itsestään, ja sen jälkeen muuttaa omaa elämäänsä kukoistuksen sekä hyvinvoinnin suuntaan. Valmentavan opettamisen ja positiivisen pedagogiikan asenteet juurtuvat vähitellen, ja niistä tulee jokahetkistä arkea opettajan työhön. Positiivisen pedagogiikan ei siis ole tarkoitus olla ”vain” menetelmä. Se on enemmänkin asenne ja myönteinen polku, joka johtaa hyvinvoiviin kouluihin, opettajiin ja oppilaisiin.

Vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteissa asia ilmaistaan mm. seuraavalla tavalla:

”Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.”

Positiivinen padagogiikka

POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA JA POPS2014

”Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä.
Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja
hyvinvoinnistaan välitetään.” (POPS 2014, 15).

LÄHTEITÄ

Biswas-Diener, Robert, The Power of Negative Emotions, 2014

Csikszentmihalyi Mihaly, Flow: The Psycology of Optimal Experience, 2008

David, Boniwell &Conley Ayers, Oxford Handbook of Happiness, 2014

Fredrickson Barbara, The Role of positive emotions in positive psychology: The Broaden-and-build theory of positive emotions, 2001

Fredrickson Barbara, The value of positive emotions, 2003 (http://www.unc.edu/peplab/publications/Fredrickson_AmSci_English_2003.pdf)

Fredrickson Barbara, Love 2.0: How our supreme emotion affects everything we feel, think, do and become, 2013

Fredrickson & Branigan, Positiven emotions broaden to scope of attention and tough-action repertoires, 2005

Hollis-Walker & Colosimo, Mindfulness, self-compassion and happiness in non-meditators: A theoretical and empirical examination. Personality and Individual Differences 50 (2), 222-227, 2011

Kabat-Zinn Jon, Olet jo perillä – tietoisen läsnäolon taito, Suom. T. Turpeinen, Helsinki: Basam Books, 2004

Lehto Juhani, Mindfulness – tiedostava ja hyväksyvä läsnäolo, Teoksessa Positiivisen psykologian voima, PS-kustannus, 2014

Lyubomirsky Sonja, Kuinka onnelliseksi? Uusi tieteellinen lähestymistapa, 2009

Martela Frank, 2015. Valonöörin käsikirja. Gummerus

Ojanen Markku, Positiivinen psykologia, 2007

Opetushallitus, 2016, 2

Seligman Martin & Csikszentmihalyi M, Positive Psychology, 2000

Seligman Martin, Aito onnellisuus, Sane Töregård Agency AB, 2002

Seligman Martin, Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being, Nyw York: Free Press, 2011

Seligman Martin, Positive education: positive psychology and classroom interventions, 2009

Peterson & Seligman, Character strenghts and virtues: A handbook and classification, New York: Oxford University Press, 2004

Tieteentermipankki, 2016, (http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:kukoistus)

Uusitalo-Malmivaara Lotta, Positiivinen psykologia – mitä se on?, Teoksessa Positiivisen psykologian voima, PS-kustannus, 2014

Uusitalo-Malmivaara Lotta, Hyveet ja luonteenvahvuudet, Teoksessa Positiivisen psykologian voima, PS-kustannus, 2014

Yager, Fisher & Shearon, Smart Strenghts, New York: Kravis Publishing, 2011

Ota yhteyttä

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.

Not readable? Change text. captcha txt