Positiivinen oppiminen

Ajattelutaidot ja ratkaisukeskeisyyden viisi askelta

“Johtuu mistä johtuu, mutta mitä voimme asialle tehdä?”

5. VIIKONLOPPU: OMATOIMIVIIKONLOPPU (AJATTELUTAIDOT JA RATKAISUKESKEISYYS)

Tämän kuukauden koulutuskerta olikin tavallisesta poikkeava. Meillä ei ollut lähijaksoa helmikuussa, vaan saimme omatoimipaketin jonka pystyimme omassa tahdissa tekemään. Aihe oli taas itseä kiinnostava: ajattelutaidot ja ratkaisukeskeisyys.

Itseopiskelupaketti tehtiin verkossa. Se sisälsi videoluentoja, kirjallisuutta ja tehtäviä aiheen ympärillä. Pauliina Avola piti luennot. Taitava luennoitsija, osasi tosi mielenkiintoisesti ja eläväisellä tavalla opettaa asioita. Tykkäsin! Mä tein kokonaisuuden hiihtolomalla. Karkeasti kaksi päivää meni tekiessä. Ihan sopiva.

AJATTELUTAIDOT JA GROWTH MINDSET

Ajattelutaitojen voidaan yksinkertaisimmillaan ajatella olevan hermoratojen luomista aivoihin (Avola 2020). Se on taitoa ajatella joustavasti ja ymmärtää erilaisia näkökulmia. Taitoa huomata, kyseenalaistaa sekä muuttaa omia ajatuksia. Toisaalta, ihan vaan taitoa pysähtyä omien ajatustensa äärelle. (Avola & Pentikäinen 2020.)

Ajattelutaitojen yksi tärkeä elementti on asenne. Asenne on tapa ajatella ja suhtautua asioihin. Monipuoliset ajattelutaidot tuottavat ja vahvistavat hyvää asennetta, siihen positivisessa pedagogiikassa pyritään.

Puhutaan kasvun asenteen luomisesta. Kasvun asenne eli growth mindset on psykologi Carol Dweck:n kehittämä teoria (2007;2010), missä nähdään asenteen vaikuttavan yksilön oppimiseen ja toimintaan.

Growth mindset -teoria korostaa sitä, että älykkyys, taidot ja kyvyt voivat kehittyä harjoittelun, ponnistelun sekä sitoutumisen avulla. Ihmiset, joilla on kasvun asenne, näkevät haasteet mahdollisuuksina oppia ja kehittyä. He suhtautuvat virheisiin ja epäonnistumisiin oppimismahdollisuuksina sen sijaan, että antaisivat epäonnistumisia kohdatessaan periksi.

Taustalla on näkemys siitä, että ajatukset ohjaavat toimintaamme. Se miten ajattelemme, se vaikuttaa tunteisiimme ja sitä myöten myös toimintaamme. Puhutaan ns. kognitiivisen käyttäytymisen kolmiosta (Peterson & Steen 2011).

Positiivisen ajatuksen seurauksena syntyy positiivinen tunne, joka puolestaan johtaa positiiviseen toimintaan. Sama toisin päin. Jos ajatuksemme ovat negatiivisia, niin usein myöskin tunteet ja toiminta lipsahtavat negatiiviseksi.

Jotta kognitiivisen käyttäytymismallin kolmiosta ja growth mindset:stä saisi kaiken irti, on tärkeä oppia tiedostamaan se, että ajatukset ovat muuttuvia ja muokattavia (eivät kuitenkaan täysin poistettavissa). Jos ajattelemme samaa asiaa toistuvasti, ajatuksesta syntyy uskomus. Uskotaan siis että kyseinen asia tai ajatus on totta.

Pauliina ja Viivi toteavat kirjassaan (2020, 309) oivasti sen miten uskomukset (eli samaa toistavat ajatukset) ovat kuin metsään tallattuja polkuja. Seuraamme niitä aina samaan suuntaan ja tallaamme polkua vahvemmaksi -> vahvistamme ajatusta. Mitä vahvemmaksi reitit on tallattu sen tiukemmassa ajatukset ja uskomuksetkin ovat.

Haitallisia uskomuksia tai ajatuksia esim. “minä olen huono” “minä AINA epäonnistun” kannattaakin lähteä muuttamaan, koska niistä seuraa harvoin positiivista toimintaa. Uskomusten muuttaminen on hidas prosessi.

Pienin askelin kerrallaan ne ovat kuitenkin muokattavissa!

Siihen positiivisessa pedagogiikassa ja psykologiassa pyritäänkin. Vahvuuksien huomaaminen, hyvän sanoittaminen, kannustus sinnikkääseen yrittämiseen ja vaihtoehtojen löytämiseen, ovat juuri niitä keinoja, joilla ajatuksia sekä toimintaa muutetaan ihmisen voimavaroja edistäviksi.

RATKAISUKESKEISYYS

1. Aseta tavoite. Asetetaan tavoite mitä kohti lähdetään pyrkimään. Ongelmaa ei sivuuteta, mutta pääpaino  on löytää tavoite, ongelman vastakohta. Tavoitteet löytyvät ideoista, toiveista, unelmista, haaveista ja visioista.
2. Huomaa potentiaali ja vahvuudet. Tilanteeseen kuin tilanteeseen tuodaan osaaminen, resurssit, vahvuudet, mahdollisuudet ja onnistumiset näkyviksi. Mitä vahvuuksia lähdemme hyödyntämään ratkaisuun pääsemiseksi
3. Arvostus. Ilmapiiri luodaan arvostavaksi. Kiinnostutaan, kuunnellaan, kysytään, kunnioitetaan, kannustetaan. Inhimillisyys, sallivuus ja lupa tehdä myös virheitä luovat rohkeaa tunneilmastoa, jossa yrittäminen ja uuden kokeileminen ovat mahdollisia.
4. Pieni askel kerrallaan. Kiire ei ole, vaan tärkeää on edetä pienin askelin. Tällöin kaikki pysyvät mukana ja haluttuun tavoitteeseen päästään varmemmin.
5. Avoin mieli löytää ratkaisut. Ratkaisukeskeisyyden ilmapiirissä on paljon erilaisia ratkaisuja. Ajatus siitä, että maailmassa on lukemattomia tapoja tehdä asioita ja erilaisia ratkaisuja on paljon, on tärkeä. Avoin, luova, kekseliäs mieli mahdollistaa ratkaisuihin pääsemisen. Tämä vaatii ajattelutaitoja!

-Joona

Lue lisää positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelmasta. Verkkosivuiltamme voit muuten ladata itsellesi EN HALUA–HALUAN -harjoituksen, jonka avulla voit auttaa lapsia ja nuoria luomaan ikiomia tavoitteita tulevaisuuteen.

Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelmassamme teemme usein ajattelutaitojen opintojaksossa ns. neliöhengitysharjoituksen.

Pääset tutustumaan harjoitukseen alla olevalla videolla!

LÄHTEET:

Avola, P., & Pentikäinen, V. 2020. Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. 2. painos. Espoo: BEEhappy Publishing Oy.

Dwec, C.S. 2007. The perils and promises of praise. Kaleidoscope, Contemporary and Classic Readings in Education, 12.

Dwec, C.S. 2010. Even geniuses work hard. Educational Leadership, 68 (1), 16-20.

Peterson, C., & Steen, T.A. 2011. Optimistic Explanatory Style. Teoksessa S.J. Lopez & C.R. Snyder. The Oxford Handbook of Positive Psychology – Second Edition. New York: Oxford University Press, Inc.