Ihmissuhdetaidot – Hyvissä ihmissuhteissa tärkein ominaisuus on..?
6. Viikonloppu: ihmissuhdetaidot
Noniin edellisen kuukauden omatoimijakson jälkeen pääsimme taas koko konkkaronkka paikan päälle Espoon Steinerkoululle positiivisen pedagogiikan ja hyvinvointitaitojen pariin. Kiva oli nähdä ryhmäläisiä taas tauon jälkeen. Kun aloitussaliin käveli niin tuntui ihan siltä että eihän tässä mitään taukoa näkemisestä ole ollut. Kaikki moikkailivat ja rupattelivat pienissä ryhmissä omiaan, niin kuin aina muinakin kertoina. Tuli hetkeksi jotenkin jopa kotoisa tunne.
Viikonlopun aiheena meillä oli tosiaan ihmissuhdetaidot. En ollut ottanut aiheesta etukäteen sen enempää selvää, mutta vuorovaikutukseen ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvää sen oletin olevan. Kiinnosti kyllä suuresti! Viikonloppu piti sisällään pitkälti samat kaavat kuin aina aikaisemminkin. Alkuun yhteinen läsnäoloharjoitus, keskustelua ja ryhmätehtäviä, kahvittelua, luentoa ja harjoittelua. Aika vierähti nopeasti.
IHMISSUHDETAIDOT
Tunnetaidot olivat tämän viikonlopun pääosassa, joten mielenkiintoisen ja ajankohtaisen aiheen parissa sitä päästiin jälleen olemaan. Tunnetaidot ovat:
Ihmissuhdetaidot ovat taitoa muodostaa hyviä ihmissuhteita, taitoa tuntea itsensä, ymmärtää ja arvostaa erilaisuutta, taitoa ratkaista konflikteja, sovitella ja antaa anteeksi. Myös yhteistyötaidot vaativat ihmissuhdetaitoja. (Avola & Pentikäinen 2020, 208.)
Tiesittekö, että ihmissuhdetaidot ja niiden laatu ovat ihmisen onnellisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta yksi tärkeimmistä tekijöistä, ellei tärkein? Harvardin yliopistossa on tutkittu jo noin 80 vuoden ajan samoja ihmisiä ja pyritty heidän avullaan selvittämään, mitkä tekijät ovat onnellisen ja hyvän elämän taustalla. Ihmissuhteet ovat tutkimuksen mukaan isoin tekijä sille, että ihmiset voivat hyvin tai huonosti. Mitä paremmat ihmissuhteet yksilöllä on, sen kokonaisvaltaisesti terveempänä ja onnellisempana hän elämänsä elää (The Grant study.) Linkistä pääsee kuulemaan tutkimuksesta tarkemmin:
Toki eihän tämä nyt sinänsä mikään jättiyllätys ole, että ihmissuhteilla on merkitystä yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Ihminen on laumaeläin ja esimerkiksi sosiaalinen yhteenkuuluvuus on yksi meidän perustarpeistamme (Deci & Ryan 2012).Välillä näitä perusjuttuja on kuitenkin tärkeä muistuttaa itselleen. Raha, maine ja oman edun tavoittelu ovat yhteiskunnassa ja mediassa paljon esillä, minkä takia ihmiset innostuvat helposti tavoittelemaan niitä. Ne toki tuovat onnellisuutta lyhyellä aikavälillä, mutta koko elämän mittaista hyvinvointia ajatellen hyvät ihmissuhteet ovat se kaikkein tärkein.
Ehkä yllättävintä itselle oli se, että ihmissuhteet vaikuttavat psyykkeen lisäksi niin vahvasti myös fyysiseen terveyteen. Huonoissa ihmissuhteissa olevat ihmiset nimittäin kokivat enemmän fyysistä kipua kuin hyvissä ihmissuhteissa olevat (Waldinger & Schulz 2010).
No entä sitten osaatteko arvata, mikä ominaisuus on hyvien ihmissuhteiden taustalla…? Ystävällisyys! Se on hyvien ihmissuhteiden alku. Ystävällinen käyttäytyminen toista ihmistä kohtaan syventää suhdetta. Tutkimukset osoittavat, että luottamus on vahva tekijä onnellisissa ihmissuhteissa (Rempel, Holmes & Zanna 1985; Schneider ym. 2011) ja ystävällisyys syventää nimenomaan luottamuksen tunnetta (Jasielska 2020). Koulumaailmaa ajatellen tämä heijastuu myös sinne. Opettajan ystävällinen ja avulias olemus parantaa paitsi oppilaiden kouluviihtyvyyttä myös opettajan ja oppilaan välistä suhdetta (Krane ym. 2017). Muistakaa siis olla ystävällisiä!
“Ole ystävällinen aina kun se on mahdollista. Se on aina mahdollista.” -Dalai Lama
Ihmissuhdetaidot ovat tärkeä sisältö myös kasvun tukemisessa. Puutteelliset sosiaaliset taidot ovat yksi suurimmista pahoinvoinnin ja stressin aiheuttajista koulussakin (Morris 2013). Morrisin mukaan koulussa tulisi opettaa lapsille ja nuorille empatiaa, epäitsekkyyttä sekä ystävällisyyttä, joiden avulla he oppisivat luomaan hyviä ihmissuhteita. Toki kyllä näitä pyritään kouluissa huomioimaan, mutta vuorovaikutus -ja ihmissuhdetaitojen opettaminen saisi olla vieläkin organisoidumpaa. Esimerkiksi liikunnassa on todella hyvät mahdollisuudet opettaa ihmissuhdetaitoja. Tunneilla on niin paljon oppilaiden välistä kohtaamista, vuorovaikutusta, erilaisia tunteita ja ryhmässä toimimista, joten alusta on hedelmällinen ihmissuhdetaitojen harjoitteluun. Tätä pyrin painottamaan tulevaisuudessa omassa opettamisessanii.
Paljon mielenkiintoista tietoa siis tuli tänäkin viikonloppuna ja pääsimme myös pienporukoissa pohtimaan asioita. Se oli kivaa. Lauantaina meille oli varattu aikaa lopputyön tekemiseen. Hioimme Hannan ja Villen kanssa suunnitelmia kuntoon.
Viikonlopun kohokohtia The Grant Studyn ja ystävällisyyden lisäksi oli se, että pistimme Jutan kanssa tauoilla kisakatsomon yhdessä pystyyn. Tänä viikonloppuna oli nimittäin yleisurheilun MM -kilpailut sekä salpausselän kisat, joita ei luonnollisesti voinut jättää välistä. Jutta on myös kova urheilufani, joten istuttiin sitten kännykät pöydällä ja katsottiin toisesta ruudusta yleisurheilua ja toisesta hiihtoa. Oli kyllä hauskaa, hitsi kun unohtui ottaa kuva meidän pienestä kisastudiosta.
Kiva viikonloppu takana jälleen. Vaikka viikonlopun jälkeen olo onkin usein pöllämystynyt kaikesta siitä tiedosta mitä on päivän aikana imuroinut, niin oli antoisaa. Tästä jatkan nyt sitten takaisin Jyväskylään, siellä koittavat viimeiset viikot ennen kun opinnot yliopistolla loppuvat.
Jännittäviä aikoja eletään omassakin elämässä.
-Joona
Lue lisää positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelmasta.
LÄHTEET:
Avola, P., & Pentikäinen, V. 2020. Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. 2. painos. Espoo: BEEhappy Publishing Oy.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. 2012. Self-determination theory. Handbook of theories of social psychology, 1(20), 416-436.
Jasielska, D. 2020 The moderating role of kindness on the relation between trust and happiness. Curr Psychol 93, 2065–2073. https://doi.org/10.1007/s12144-018-9886-7
Krane, V., Ness, O., Holter-Sorensen, N., Karlsson, B., & Binder, P. E. 2017. ‘You notice that there is something positive about going to school’: how teachers’ kindness can promote positive teacher–student relationships in upper secondary school. International Journal of adolescence and Youth, 22(4), 377-389.
Morris, I. 2013. Learning to ride elephants. Teaching Happiness and Well-Being in Schools. London: Continuum
Rempel, J. K., Holmes, J. G., & Zanna, M. P. 1985. Trust in close relationships. Journal of Personality and Social Psychology, 49(1), 95–112. https://doi.org/10.1037/0022-3514.49.1.95
Schneider, I. K., Konijn, E. A., Righetti, F., & Rusbult, C. E. 2011. A healthy dose of trust: The relationship between interpersonal trust and health. Personal relationships, 18(4), 668-676.
Waldinger, R. J., & Schulz, M. S. 2010. What’s love got to do with it? Social functioning, perceived health, and daily happiness in married octogenarians. Psychology and aging, 25(2), 422–431. https://doi.org/10.1037/a0019087
