Positive Education Oy keskittyy positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen sekä ratkaisukeskeisen valmennuksen (coaching) kouluttamiseen laajoissa koulutusohjelmissa Suomessa ja ulkomailla.

Olemme kouluttaneet positiivista psykologiaa ja ratkaisukeskeistä valmennusta yli 15 vuoden ajan Suomessa tuhansille yksilöille sekä yhteisöille pitkän valmennus- ja koulutusuramme aikana. Erityisosaamistamme on tuoda tieteellinen tutkittu tieto sovellettavaksi hyvinvointiosaamiseksi opettajille ja kouluille sekä kouluissa opetettaviksi hyvinvointitaidoiksi. Vuonna 2020 laajennamme koulutustarjontaamme myös kansainvälisille markkinoille.

Seuraa meitä:

0
  • No products in the cart.
There is no posts!
0
  • No products in the cart.
0
  • No products in the cart.

Positiivinen oppiminen

Positiivinen oppiminen / positiivinen pedagogiikka  / Kokemuksia positiivisen pedagogiikan opinnoista
Joona Luotonen tunnetaidot positiivinen pedagogiikka hyvinvointiopetus Espoo

Kokemuksia positiivisen pedagogiikan opinnoista

4. Viikonloppu 20.-21.1.2024: Tunnetaidot

Niin se vuosi vaihtui ja tämän vuoden ensimmäinen positiivisen pedagogiikan viikonloppu oli ajankohtainen. Nyt on ollut jotenkin hirveen kiireiset pari viikkoa tässä, kun Jyväskylässä opinnot alkoivat taas ja kilpailukausi yleisurheilun parissa lähestyy. Paljon erilaista muistettavaa ja sovittavaa. Siksi meinasi perjantai-iltana olo tuntua stressaantuneelta kun tänäkään viikonloppuna ei ollut mahista levätä täysin. Mutta silti vaikka päällimmäinen tunne olikin stressin puolella, niin syvemmällä olin kuitenkin iloinen kun pääsi positiivisen pedagogiikan pariin. Ja täytyy todeta, että hyvin tuo viikonloppu sitten loppujen lopuksi stressiä lievensikin. Ei ollutkaan niin rankkaa vaan enemminkin terapeuttista. Se oli kiva!

TUNNETAIDOT 

Tunnetaidot olivat tämän viikonlopun pääosassa, joten mielenkiintoisen ja ajankohtaisen aiheen parissa sitä päästiin jälleen olemaan. Tunnetaidot ovat:

  • Taitoa tiedostaa, tunnistaa ja elää tunteiden kanssa tasapainossa
  • Taitoa huomata, vaalia ja vahvistaa myönteisiä tunteita
  • Taitoa kohdata, hyväksyä, ymmärtää ja ratkaista vaikeita tunteita
  • Taitoa ymmärtää ja eläytyä toisten tunteisiin (myötätunto & empatia)

(Avola & Pentikäinen 2020)

Miksi tunnetaitoja tarvitaan koulussa ja elämässä ylipäätään? No ovathan ne opetussuunnitelmassa yksi osa laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta (Ops 2014, 22) ja hyvät tunnetaidot parantavat muutenkin oppilaiden hyvinvointia, ehkäisemällä mm. loppuunpalamiselta (Fiorilli ym. 2020). Tunteet vaikuttavat lisäksi ihmisen toimintaan yhdessä ajatusten ja kehon toiminnan kanssa, joten siksi niistä oppiminen on ihmiselle tärkeää (Avola & Pentikäinen 2020, 148). Mitä monipuolisemmat tunnetaidot henkilöllä on, sen parempaa hyvinvointia hän ja hänen ympärillään olevat kokevat.

Pohdin viikonloppuna sitä, että yksi tunnesana on saanut paljon valtaa nykyajan keskusteluissa, nimittäin ahdistus. Puhutaan ilmastoahdistuksesta, sukupuoliahdistuksesta, ahdistuneisuushäiriöstä tai vaan yleisesti kuvaillaan epämiellyttävää olotilaa sanalla “ahdistaa”. Ahdistus on tunne, mutta sen takana on usein muitakin tunteita joista epämiellyttävä olo syntyy, kuten pelko, häpeä, epävarmuus, ärtymys tms. Yhtään väheksymättä ahdistuksen tunnetta, näitä taustalla olevia tunteita olisi myös tärkeä osata tunnistaa. Nimittäin oppimalla tunnistamaan ja nimeämään tunteita monipuolisesti, jo se usein selkeyttää oloa. Tällöin tunnetta ja sen aiheuttamia vaikutuksia on helpompi lähteä ratkaisemaan. Tässäkin esimerkki siitä miksi tunnetaitoja sekä tunnekasvatusta tarvitaan!

MYÖNTEISET TUNTEET

Positiivisessa pedagogiikassa tunnetaidot liittyvän ensisijaisesti myönteisten tunteiden ympärille. Negatiiviset tunteet käsitellään ja huomioidaan tietenkin yhtälailla – tästä lisää tietoa esim. Kukoistava Kasvatus kirjasta s. 160 – mutta pääfokus on kuitenkin opettaa oppilaita huomaamaan ja sanoittamaan kokemiaan myönteisiä tunteita.

Myönteiset tunteet ovat nimittäin voimavara hyvinvointiin. Barbara Fredricksonin broaden-and-build -teoria valaisee sitä miten vaikuttavia myönteiset tunteet ovat hyvinvoinnin kannalta. Kokiessamme myönteisiä tunteita, meidän ajatus -ja toimintakykymme kasvaa. Myönteisten tunteiden vallassa olemme vastaanottavaisempia uusille asioille, saamme luovempia ajatuksia ja uskallamme paremmin lähteä testaamaan esimerkiksi omia rajojamme (Isen, Daubman & Nowicki 1987; Fredrickson 2001). Sinnikkyys sekä resilienssi kasvavat myönteisten tunteiden ansiosta (Cohn & Fredrickson 2013), unohtamatta parempaa oppimista (Li, Gow & Zhou 2020; Carmona-Halty ym. 2021). Myönteisillä tunteilla on siis monta positiivista vaikutusta ajatuksiimme ja toimintaamme. 

Opettajana olemme oppilaille esimerkkinä siinä miten tunteita ilmennämme. Tunnetaitoja opettaessa on tärkeä olla aito ja rehellinen korostaen, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Jos itsellä on huono päivä, se kannattaa avoimesti kertoa oppilaille. Toki samalla painottaa että olo ei johdu oppilaista. Myös hyvät päivät on tärkeä muistaa sanoittaa ja kertoa mistä hyvä mieli johtuu! Näistä oppilaat saavat mallia sekä rohkeutta puhua myös omista tunteistaan.

Piu ohjasi meille lauantaina pari harjoitusta, joita voimme käyttää koulussa. Esimerkiksi tunnepatsas -harjoituksen: Kävelimme salissa vapaasti musiikin tahtiin. Piun merkistä pysähdyimme ja jähmetyimme patsaiksi eri tunteiden vallassa. Olimme iloisia patsaita, surullisia patsaita, riemukkaita jne. Se oli hauskaa. Liikunnan opettajan opinnoissa ollaan itseasiassa joskus tehty samalla lailla. Yhdistimme tunneilmaisun ja liikunnan niin, että tanssitunnilla opettelimme tietyn koreografian ja sitten tanssimme samaa koreografiaa eri tunteiden vallassa. Tätä tyyliä voisi soveltaa myös vaikka äidinkielen tunnille. Miten kirjoitat esseen vihan tunteen vallassa, rakkauden vallassa, ilon vallassa. Toimiskohan? 

Sunnuntaina tarkastelimme tunnetaitoja vielä lisää ja pohdimme myötätunnon, empatian ja sympatian eroja. Pohdimme mitä nämä käsitteet tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan. Tässä hyvä video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=XXb2awAbmUA . Lisäksi suunnittelimme kurssin opinnäytetyötä. Me teemme kurssin puitteissa pienryhmissä opinnäytetyöt näistä hyvinvoinnin kokonaisuuksista. Minun ryhmä tekee itsensä johtamisesta ja ajattelutaidoista. Sen kuvioita suunniteltiin kondikseen. 

Kiva viikonloppu siis takana. Vaikka alussa mainitsin että vähän oli stressaantunut olo tämän viikonlopun alkaessa, niin loppuviimein oli taas kuitenkin todella mukavaa. Mä tykkään kun pääsee ihmisten kanssa juttelemaan, pohtimaan ja oppimaan. 

Seuraavalle kerralle meille onkin suunniteltu omatoiminen työskentelykokonaisuus. Ei siis ole lähiviikonloppua, vaan aihetta ja tehtäviä tehdään omalla ajalla. Katsotaan minkälainen se sitten on.

-Joona

Lue lisää positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelmasta.

LÄHTEET:

Avola, P., & Pentikäinen, V. 2020. Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. 2. painos. Espoo: BEEhappy Publishing Oy.

Carmona-Halty, M., Salanova, M., Llorens, S., & Schaufeli, W. B. 2021. Linking positive emotions and academic performance: The mediated role of academic psychological capital and academic engagement. Current psychology, 40, 2938-2947.

Fiorilli, C.; Farina, E.; Buonomo, I.; Costa, S.; Romano, L.; Larcan, R.; Petrides, K.V. 2020. Trait Emotional Intelligence and School Burnout: The Mediating Role of Resilience and Academic Anxiety in High School. Int. J. Environ. Res. Public Health, 17, 3058. https://doi.org/10.3390/ijerph17093058

Isen A. M., Daubman K. A., & Nowicki G. P. 1987. Positive affect facilitates creative problem solving. Journal of Personality and Social Psychology, 52(6), 1122–1131.

Li, L., Gow, A. D. I., & Zhou, J. 2020. The role of positive emotions in education: A neuroscience perspective. Mind, Brain, and Education, 14(3), 220-234.

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Oivalluksia: 

Hymyile itsellesi!

Voiko negatiivisiin tunteisiin jäädä koukkuun (tuottavat adrenaliinia ja sitä kautta jäädään kiinni?)

No Comments

Post a Comment

YouTube
LinkedIn
Share
RSS
Seuraa sähköpostilla