Positive Education Oy keskittyy positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen sekä ratkaisukeskeisen valmennuksen (coaching) kouluttamiseen laajoissa koulutusohjelmissa Suomessa ja ulkomailla.

Olemme kouluttaneet positiivista psykologiaa ja ratkaisukeskeistä valmennusta yli 15 vuoden ajan Suomessa tuhansille yksilöille sekä yhteisöille pitkän valmennus- ja koulutusuramme aikana. Erityisosaamistamme on tuoda tieteellinen tutkittu tieto sovellettavaksi hyvinvointiosaamiseksi opettajille ja kouluille sekä kouluissa opetettaviksi hyvinvointitaidoiksi. Vuonna 2020 laajennamme koulutustarjontaamme myös kansainvälisille markkinoille.

Seuraa meitä:

0
  • No products in the cart.
0
  • No products in the cart.
0
  • No products in the cart.

Hyvällä rakennetaan parempaa tulevaisuuden maailmaa

Tarina kahdesta sudesta

Eräänä iltana vanha Cherokee -intiaanipäällikkö kertoi lapsenlapselleen nuotion ääressä tarinaa ikiaikaisesta taistelusta, joka tapahtuu ihmisen sisällä.
Hän sanoi: ”Lapseni, jokaisen meidän sisällä taistelee kaksi sutta.
Toinen susista on paha. Se on vihainen, kateellinen, katkera, ahne, ylimielinen, itseään säälivä, valehteleva, ylpeä ja itsekeskeinen.
Toinen susista on hyvä. Se on myönteinen, iloinen, rauhallinen, rakastava, toiveikas, tyyni, nöyrä, ystävällinen, rohkea, hyväntahtoinen, empaattinen, antelias, hyväsydäminen, totuudellinen, myötätuntoinen ja luotettava. ”
Lapsenlapsi mietti tarinaa hetken ja kysyi sitten: ”Kumpi susista voittaa taistelun?”
Vanha viisas Cherokee oli hetken hiljaa, ja vastasi sitten: ”Se susi voittaa taistelun, kumpaa sinä ruokit.”

Kun aloitamme positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen kouluttamisen tai opettamisen, aloitamme sen usein tarinalla kahdesta sudesta, jota myös positiivisen psykologian tutkija Barbara Fredrickson käyttää puhuessaan positiivisen psykologian näkökulmasta. Kahden suden tarinassa kiteytyy nerokkaalla tavalla koko positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen näkökulma.

Tarinan ydinsanoma on se, että meidän kasvattajien ja opettajien yksi tärkein tehtävä on opettaa lapset ja nuoret ruokkimaan itsensä sisällä olevaa hyvää. Sillä hyvään keskittyminen ja hyvän vahvistaminen lisää sekä yksilön omaa hyvinvointia että muiden hyvinvointia lisääntyneenä haluna auttaa ja tehdä hyvää myös toisille ihmisille ja maailmalle.

Muutamia vuosia sitten olimme kouluttamassa erään kunnan varhaiskasvattajille positiivisen pedagogiikan soveltamista. Aloitimme koulutuksen jälleen Susi-tarinalla, jonka eräs viisas opettaja ottikin omaan työhönsä päiväkodin arkeen eläväiseksi tarinaksi, joka kulki kasvatuksen punaisena lankana.

Kolmen kuukauden kuluttua jatkoimme syventävää koulutusta tässä päiväkodissa ja kuulimme miten susitarina oli lähtenyt elämään päiväkodin arjessa. Opettaja kertoi miten Susi-tarina oli tarttunut myös lasten mieleen. Hän kertoi meille kahdesta eskaripojasta, jotka olivat ajautuneet riitoihin ulkoillessaan. Pojat olivat tulleet sisälle selvittämään riitaa, ja syytelleet toisiaan yhdestä ja toisesta asiasta. Hetken poikia kuunneltuaan tämä viisas varhaiskasvatuksen opettaja oli sanonut pojille: ”Nyt on varmaankin meidän pahat sudet saaneet jo riittävästi ruokaa. Hyvillä susillakin on varmasti jo nälkä. Mitähän ne hyvät sudet haluaisivat syödä?”. Tähän hiukan hämmentyneinä pojat vastasivat, että: ”Kyllä heidän hyvät sudet nyt varmaan haluaisivat, että he pyytäisivät toisiltaan anteeksi”. Ja näin pojat myös tekivät. Anteeksipyyntöjen jälkeen pojat lähtivät yhdessä kohti ruokailua, mutta hyvän suden ruokkiminen jatkui: ” Ja kyllä mun hyvä susi haluaisi, että sä pääset mukaan siihen meidän majaleikkiin seuraavassa ulkoilussa.” ja ”Kyllä mun hyvä susi haluaisi, että sä saat lainata sitä mun parempaa keppiä…”.

Tässä tarinassa kiteytyy positiivisen pedagogiikan kauneus, hyöty ja käytännöllisyys: kun aikuinen sisäistää syvästi hyvään keskittymisen merkityksen ja osaa ohjata näkökulman avulla lapsia lempeästi ja käytännöllisesti haastavistakin tilanteista kohti rakentavia ratkaisuja, oppivat lapset hyvin luonnollisella tavalla keskittämään tietoisesti huomiotaan ja toimintaansa hyvään.

Positiiviseen pedagogiikkaan ja psykologiaan kohdistetaan usein myös huolia ja pelkoja: jos keskitymme hyvään, jätämmekö ongelmat, huolet, haasteet ja ikävät asiat täysin huomiotta? Jos vahvistamme hyvää, jääkö huono hoitamatta eikä todellisiin ongelmiin enää puututa? Jos keskitymme hyvään, pääseekö paha kuin koira veräjästä? Ja jos keskitymme hyvään, pyrimmekö muuttamaan tai muokkaamaan lapsia johonkin sellaiseen suuntaan, että he tai me aikuiset emme saa olla aidosti omia itsejämme?

Ei, ei ja ei. Hyvään keskittymisessä on kyse näkökulman tasapainottamisesta, resurssien vahvistamisesta ja uusien toimivien ratkaisujen etsimisestä ja löytämisestä. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ja siihen keskittyminen ei vielä tuo hyvinvointia, voimia ja resursseja rakentaa yhteistä parempaa maailmaa. Kyse on siitä, että keskitymme kaikkeen siihen, minkä haluamme muuttaa, ratkaista, korjata ja tehdä paremmaksi – hyvällä. Näin esimerkiksi ongelmat, kiusaaminen, yksinäisyys, pahoinvointi tai inhimilliset heikkoudet kohdataan ja nähdään ratkaisujen, voimavarojen ja vahvistettavien uusien taitojen näkökulmasta.

Kysymys on siitä, kuinka voimme hyvällä muuttaa maailmaa aidosti paremmaksi ongelmien, pahoinvoinnin, kiusaamisen tai inhimillisen kärsimyksen analysoinnin ja vatvomisen sijaan. Hyvään keskittyminen tarkoittaa myös sitä, että keskitymme yhtä lailla kaikkeen siihen hyvään, minkä haluamme säilyvän ja jonka puolesta olemme valmiita taistelemaan ja tekemään töitä.

Kun keskitymme asioihin, joita arvostamme ja jotka ovat meille aidosti tärkeitä, kuten puhdas ilma, yhdenvertainen koulupolku jokaiselle lapselle tai suomalaisen
hyvinvointiyhteiskunnan arvopohjaan, jossa jokaisesta huolehditaan sosioekonomiseen taustaan tai voimavaroihin katsomatta tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti – voimme myös entistä tietoisemmin ja tehokkaammin pyrkiä turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa kaiken sen hyvän, minkä haluamme säilyttää.

Lasten ja nuorten kohdalla tämä hyvään kasvattaminen tarkoittaa sitä, että opetamme heidät näkemään kaiken sen hyvän ja kauniin, joka meissä jokaisessa ihmisessä ja ympäröivässä yhteiskunnassa on – ja käyttämään tätä hyvän huomaamista ja vahvistamista apuna, tukena ja positiivisena resurssina vaikeuksissa ja haasteissa sekä oman hyvinvoinnin vahvistamiseen että paremman tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä toisten kanssa.

Meidän missiomme, tavoitteemme ja tarkoituksemme Positiivisen oppimisen tiimissä ja Positive Education yrityksessä on pyrkiä kasvattamaan maailmaan mahdollisimman paljon sellaista hyvää, jolla pystymme yhdessä rakentamaan aidosti parempaa tulevaisuuden maailmaa lapsillemme. Uskomme, että kohtaamalla jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen arvostuksella, kunnioituksella ja ystävällisyydellä – ja opettamalla tätä taitoa myös lapsillemme – voimme yhdessä rakentaa parempaa tulevaisuuden maailmaa.

Maailmaa, jossa yksikään lapsi tai aikuinen ei kärsi yksinäisyydestä, kiusaamisesta tai sellaisesta henkisestä pahoinvoinnista, joka pahimmillaan ajaa vahingollisiin tai jopa peruuttamattomasti traagisiin tekoihin itseä tai muita kohtaan. Maailmaa, jossa sen kansalaiset rakastavat itseään ja toisiaan niin syvästi, että haluavat yhdessä uskoa ja tehdä työtä sen eteen, että jonain päivänä olisi mahdollista ratkaista jopa ihmiskunnan suurimmat haasteet kuten ilmastokriisin, nälänhädän ja sodat.

Kyllä, visio on suuri, mutta jos me emme siihen usko ja jos me emme opeta lapsiamme uskomaan siihen, että voimme rakentaa yhdessä paremman maailman, niin kuka sen sitten tekee? Humanistisen psykologian oppi-isän Carl Rogersin sanoin; ”Jos emme me, niin kuka sitten?”.

Tervetuloa mukaan hyvyyden ja rakkauden vallankumoukseen, rakentamaan yhdessä maailmaa, jossa voimme kaikki kukoistaa ja voida hyvin!

Positiivisen oppimisen tiimi

Julkaise kommentti

YouTube
LinkedIn
Share
RSS
Seuraa sähköpostilla