Pienen hymyn suuri voima
“Hymy on lyhin etäisyys kahden ihmisen välillä.”
– Victor Borge
Hymylässäkin 😊.
Olemme luontaisen kiinnostuneita toisista ihmisistä ja kaipaamme yhteyttä toisiin koko ihmiselämämme ajan aina syntymästä kuolemaan. Jokaisella on tarve saada yhteys, tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi. Toisen ihmisen hymy on mitä parhain viesti, joka kertoo, että olemme turvassa ja tervetulleita yhteyteen toistemme kanssa. Hymyillessämme lähetämme viestin, että haluamme muille hyvää ja että meidän luoksemme on turvallista tulla. Se on nopea ja helppo tapa osoittaa toiselle välittämistä ja hyvää, ihan tietoisestikin. Hymy onkin yksi tärkeimmistä ihmissuhdetaidoista. (Avola & Pentikäinen, Kukoistava kasvatus 2020)
Aina kohtaaminen ei välttämättä synny itsestään, vaan se voi vaatia ponnistelua, etenkin kiireen keskellä. Hyvä kohtaaminen ei onnistu ilman kiireen taltuttamista ja tietoista pysähtymistä. Siihen tarvitaan tietoista läsnäoloa ja tunne- ja sosiaalisia taitoja. Kohtaamiset voivat kuitenkin kiireenkin keskellä syntyä lyhyessäkin hetkessä pienen sanan, kosketuksen, katseen tai hymyn kautta. Mikä olisikaan helpompi tapa kohdata toisiamme kuin hymyillä?!!
Tämän kaiken tietäen olemme kiinnittäneet Hymylässä paljon huomiota toistemme kohtaamiseen myönteisesti. Olemme pitäneet jopa erikseen hyvinvointitunnin vain ja ainoastaan hymystä. Onkin ihana huomata yllättävissä tilanteissa, että lapsilla on jäänyt mieleen hymyn merkityksellisyys. Esimerkiksi joulukalenterin eräästä luukusta tuli tehtäväksi tehdä ystävällisiä tekoja saman päivän aikana. Kävimme yhdessä läpi, millaisia ystävällisiä tekoja voisimme tehdä toisillemme. Ehdotuksina tuli aika tuttuja auttamiseen, kehumiseen tai kannustamiseen, tai vaikkapa leikkiin mukaan pyytämiseen liittyviä ehdotuksia. Erityisen suloiselta kuitenkin kuulosti korvissa 9-vuotiaan sanat: “Voimme hymyillä toisillemme.”
Olemme aikuisina olleet hiukan huolissamme, miten opettajan kasvoilla oleva maski vaikuttaa vuorovaikutukseemme, kun lapset eivät näe ilmeitämme tai hymyämme. Otimmekin asian esille lasten kanssa ihan suoraan keskustellen ja heidän ajatuksiaan kysellen. Lasten ajatukset loivat toiveikkuutta hyvän aistimiseen myös maskin takaa.
Miltä hymytön aikuinen tuntuu?
“On synkkä päivä tänään ja pitää olla pikkuisen kiltimmin.”
“Hymyttömyys ja vakavuus tarttuu.”
“Päivä menee pilalle, jos itseäkin alkaa ärsyttää.”
“Vakava aikuinen näyttää pelottavalta.”
Miltä hymyilevä aikuinen tuntuu?
“Sillä on kiva päivä.”
“Tuntuu turvalliselta.”
“Silloin on paljon voimakkaampi olo itsellä kuin jos aikuinen ei hymyile.”
“Mulle tulee turvallisempi olo, jos aikuinen hymyilee.”
Mistä voi tietää, hymyileekö joku maskin takana?
“Kyllä me kuullaan se sun äänestä.”
“Ei maskien kanssa nää hymyileekö vai ei.”
“Kyllä sen huomaa, kun silmät menee vähän viiruiksi ja kulmakarvat silleen vähän eri lailla.”
“Katseesta näkee, hymyileekö.”
“Kulmakarvoista näkee, jos hymyilee.”
Näiden Hymylän oppilaiden hymyaiheisen oppitunnin runollisten ajatusten myötä haluamme toivottaa hymyn voimaa jokaiselle! -Anna ja Minna