POSITIIVINEN PSYKOLOGIA
Positiivinen psykologia on ihmisen optimaalista hyvinvointia ja onnellisuutta tutkiva psykologian alaan kuuluva poikkitieteellinen tutkimussuuntaus, jonka tavoitteena ennen kaikkea löytää tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa inhimillisen kukoistuksen, hyvinvoinnin ja onnellisuuden luonteesta.
Perinteisen psykologian tutkimus on pääasiassa keskittynyt koko tieteenalan olemassa olon ajan siihen, miten ihmisen sairauksia, häiriöitä ja vajavaisuuksia voidaan vähentää ja parantaa. Positiivinen psykologia on viimeisen 20 vuoden ajan keskittynyt päinvastaiseen, eli siihen, miten elämästä tehdään elämisen arvoista ja kuinka ihminen voi tulla onnelliseksi. Positiivisen psykologian tutkimus etsii siis tieteen keinoin vastauksia siihen, kuinka ihminen voi elää mahdollisimman hyvää, onnellista ja merkityksellistä elämää.
Positiivisen psykologian tutkimuskenttä jakautuu pääasiassa kolmeen tukipylvääseen. Ensinnäkin positiivinen psykologia tutkii myönteisiä tunteita. Toiseksi positiivinen psykologia tutkii myönteisten ominaisuuksien kuten vahvuuksien, hyveiden ja kykyjen käyttöä ja vaikutusta ihmisen elämään. Kolmanneksi positiivinen psykologia tutkii myönteisiä instituutioita, kuten demokratian vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Positiivisen psykologian tutkimuskenttään kuuluu näiden pääpiirteiden lisäksi myös paljon tutkimusta hyvästä vuorovaikutuksesta, ihmissuhteista, kasvatuksesta ja pedagogiikasta, arvoista, tavoitteista sekä aivorakenteiden muuttamisesta.
Positiivisen psykologian kantaisää yhdysvaltalaisprofessori Martin Seligmania pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä psykologeista. 1960-luvun lopulta lähtien ihmismieltä tutkinut Seligman piti psykologista tutkimusta liian ongelma- ja sairauskeskeisenä ja katsoi, että hyvinvoinnin edistäminen oli jäänyt sairauksien parantamisen varjoon. Seligman on maininnut useaan otteeseen, kuinka antoisaa ja palkitsevaa juuri positiivisen psykologian tutkiminen ja opettaminen on hänelle itselleen ollut verrattuna 30-vuoden uraan psykoterapeuttina ja perinteisen psykologian alan tutkijana.
Onnellisuus- ja hyvinvointitutkimukset kasvoivat 2000-luvun alusta räjähdysmäisesti ja tänä päivänä positiivisen psykologia alkaa olla varsinkin Yhdysvalloissa psykologian tutkimuksen dominoiva trendi, joka nuorena tieteenalana toki hakee vielä jalansijaansa tiedemaailmassa. Uusi hyvinvointipsykologia on kenties jopa enemmän kuin vaan yksi uusi näkökulma.
Positiivisen psykologian tutkimusten mukaan erityisen vaikuttavia sisältöjä hyvinvoinnin ja kukoistuksen lisäämiseen ovat myönteiset tunteet, laadukkaat ihmissuhteet, unelmien ja tavoitteiden tavoitteleminen, läsnäolo ja uppoutuminen, hyvinvoiva keho, omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen sekä elämän merkityksellisyyden ja merkityksellisten elämänsisältöjen vaaliminen. Näihin kaikkiin osa-alueisiin positiivisen psykologian interventioista on löydetty satoja erilaisia harjoitteita, joiden avulla omaa ja muiden hyvinvointia on mahdollista edistää.
Positiivisen psykologian tutkimus keskittyy siis ennaltaehkäiseviin mielenterveystaitoihin ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Martin Seligman on todennut, että hyvän tutkimista tarvitaan siksi, että vaikka elintaso on viimeisinä vuosikymmeninä noussut maailman hyvinvointivaltioissa moninkertaisesti, ihmiset voivat henkisesti huonosti. Masennus ja ahdistus ovat päinvastoin lisääntyneet ympäristön hyvinvoinnin edellytysten parantumisesta huolimatta. Ongelmakeskeinen lähestyminen ja häiriöihin tai puutteisiin keskittynyt psykologia eivät ole kyenneet lisäämään inhimillistä kukoistusta, ja siksi kukoistuksen aiheuttajia tulisi tutkia ja soveltaa entistä kiihkeämmin.
