Suurin lahja on saada sytyttää sammunut intohimo uuteen liekkiin
”Miksi en enää pidä työstäni? Miksi en enää iloitse siitä mitä saan aikaan? Minne katosi merkityksellisyyden kokemus? Miksi aamulla en haluaisi nousta? Kuoliko rakkauteni lajiin? Tukehtuiko intohimoni liekki opettamista kohtaan?
Vuonna 2019 tammikuun 7. päivä työmatkani päättyi bussipysäkille. En enää jaksanut. En saanut henkeä, kirjaimellisesti. Sairastuin vakavasti. Olin kadottanut itseni kokonaan.Tuosta hetkestä alkoi erikoinen ja raskas, mutta kiitollinen matka kohti itseä.
Meistä jokainen voi hukata itseään palan kerrallaan tässä elämässä.
Se on inhimillistä ja yllättävän helppoa. Tempaudumme mukaan kiireeseen, tartumme kiinnostaviin projekteihin, innostumme kaikesta ja lisäämme kierroksia! Sujautamme maton alle vaikeat asiat ja tunteet, ”palaan tähän myöhemmin”, me sanomme.
Kuuntelemme muiden huolia ja autamme, elämme myötä ja tuemme, mutta emme kuuntele itseämme, tai kuule. Se on välittävän ja rakastavan ihmisen merkki. Se on hyväksyttävää ja arvostettavaa tässä yhteiskunnassa.
Siitä saa kiitosta ja kehuja sekä hyvän mielen.
Minä hukkasin paloja itsestäni pitkän aikaa. Pala kerrallaan katosi, enkä koskaan pysähtynyt etsimään niitä takaisin. Vasta kun olin kokonaan hukassa, jouduin pysähtymään ja etsimään itseäni uudelleen.
Onneksi yksi vahvuuksistani on aina ollut rohkeus. Tämän vahvuuden avulla uskalsin myöntää itselleni, että tarvitsen apua. Onneksi yksin ei tarvitse osata ja jaksaa. Yksin ei edes tarvitse kuvata tunteitaan silloin, kun se on vaikeaa. Joku jossain on luultavasti tuntenut joskus samoin ja kirjoittanut sanat jo sinulle.
Olen väsynyt olemaan vahva
pidättämään aina henkeäni
kuin kottaraista häkissä.
Tahdon avata häkin ja antaa unien tulla
ja päästää linnut räystäälle kävelemään
ja juomaan sadevettä
Dilp dop
Näin sade
irrottaa hitaasti ääriviivat
ja saa kaiken näyttämään pehmeältä,
irrottaa häkin viivat,
ja viivat jotka tarkoittavat mustaa
lintua ja kohtaloa
irrottaa räystäästä kevyen fuugan
takaa ajetut sävelet
linnun juoda.
(Eeva-liisa Manner)
Oli ihmeellistä huomata, mitä tuon itselle rakennetun häkin ulkopuolella odotti, kun oven vihdoin uskalsi avata! Maailma on täynnä kauneutta ja hyvyyttä sekä välittäviä ja myötätuntoisia ihmisiä, jotka syli auki odottavat sinua.
Nämä ihmiset ovat kiinnostuneita tutustumaan sinuun ja kuuntelemaan, mitä kokemuksia ja ajatuksia sinulla on elämästä. He haluavat myötäelää kanssasi ja auttaa sinua, jos vain suinkin voivat.
Minun häkkini oven takana odotti myös yllättävä ja odottamaton lahja, uusi mahdollisuus löytää rakkaus lajiin ja sytyttää intohimon liekki opettajan työtä ja opettamista kohtaan. Tästä saan kiittää Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelmaa ja sen taustalla vaikuttavia ihmisiä.
Koulutusohjelman kuvauksessa todetaan, että se on syvällinen ja kattava hyvinvointiopetuksen täydennyskoulutusohjelma. Koulutus antaa perusteellisen perehdytyksen positiiviseen pedagogiikkaan, hyvinvointiopetuksen taitosisältöihin sekä valmentavan ja vuorovaikutuskeskeisen opetuksen menetelmiin. Itselleni se kuitenkin antoi vieläkin enemmän!
Se antoi yhteisön, jossa sain oppia itsestäni turvallisesti uutta yhdessä muiden kanssa ja mikä parasta, se antoi minulle mahdollisuuden löytää takaisin oman intohimoni opettajan työtä kohtaan.
Vielä vuosi sitten, tein surutyötä ja luopumista opettajan työstä. En nähnyt mahdollisuutta palata sen työn pariin, jonka äärelle uuvuin. Järjestin mielessäni jo hautajaisia omalle opettajan uralleni. Oli raskasta hyvästellä jokin sellainen, joka joskus oli antanut niin paljon.
Tänään, vuosi myöhemmin, odotan innolla ensi syksyä, jolloin olen palaamassa takaisin opettajan työhön. Minulla on mukana paitsi kokonainen itseni, mutta myös mahdottoman laaja työkalupakki uusia taitoja, joita voin hyödyntää omassa työssäni.
Kiitos Viivi Pentikäinen ja Susanna Heikari sekä koko Positiivisen oppimisen tiimi! Kiitos Kukoistava Filika Turusta!
Mitä sain mukaan tästä matkasta?
- Vahvemman itsetuntemuksen
- Kilokaupalla kiitollisuutta
- Valtavasti vahvuustaitoja
- Piirun verran paremmat vuorovaikutustaidot
- Massiivisesti myötätuntoa ja itsemyötätuntotaitoja
- Laadukasta läsnäolotaitoa
- Tuhannesti tunnetaitoja
- Ihania ihmissuhdetaitoja
- Yllättävän uuden ystäväjoukon
- Mahdottoman laajan ja kattavan materiaali- ja ideapaketin opetuksen tueksi
Jos sinä, opettaja tai rehtori, pohdit, onko tämä koulutus sellainen, mihin kannattaa satsata, niin vastaukseni on: EHDOTTOMASTI!
Kun koulu panostaa opettajien omaa hyvinvointia tukevaan ja omaa opettajuutta syväluotaavaan positiiviseen koulutukseen, joka tämän lisäksi tarjoaa ymmärrystä sekä työkaluja ja materiaalia oppilaiden laaja-alaisten hyvinvointitaitojen tukemiseen ja lisäämiseen, ovat voittajia kaikki!
Sydämenkuvia silmät täynnä,
Saara Mälkönen
Luokanopettaja
PS: kurkkaa Saaran upeat julisteet FREEEDistä
