Vahvuustaidot: miten oppia tunnistamaan omia ja toisten vahvuuksia
2. viikonloppu (28.-29.10.2023): Vahvuustaidot
Lokakuun viimeinen viikonloppu ja positiivisen pedagogiikan toinen intensiiviviikonloppu oli käsillä. Nopeasti meni kuukausi. Saimme edellisellä kerralla kolme kotitehtävää: kirjoittaa kiitollisuuspäiväkirjaa, lukea kiitollisuuskirje itselle tärkeälle henkilölle ja lukea sivuja Kukoistava kasvatus -kirjasta. Tein kaksi kolmesta. Kirjoitin kiitollisuuspäiväkirjaa ja luin kirjallisuutta. Kiitollisuuskirjeen lukeminen jäi, se täytyy rehellisesti myöntää. Hitsi en uskaltanut… Jotenkin ei vaan rohkeus riittänyt.. vielä! Aion kyllä sen toteuttaa kun tilaisuus tuntuu luonnollisemmalta. Tämä kokemus kuitenkin herätti ja syvensi ajatusta siitä, että ei se muiden aito kehuminen ja kiittäminen olekaan mikään ihan helppo asia, vaan taito jota pitää todella harjoitella… yllättävän vaikeaa. Kiittäminen ja kehuminen vaatii rohkeutta ja harjoitusta!
Kiitollisuuspäiväkirja oli mukava harjoitus. Kirjoitin sitä aina illalla päivän päätteeksi. Toki muutamana päivänä unohdin, mutta ei sitä onneksi ihan orjallisesti tarvinnutkaan suorittaa. Tärkeintä oli saada aivot heräämään siihen, että ne huomaavat ympärillä hyviä asioita. Tämän huomasi kyllä konkreettisesti. Havahduin jossain vaiheessa siihen, että rupesin jo päivällä bongailemaan asioita joita voin sitten illalla kirjoittaa päiväkirjaan. Esimerkiksi olin iloinen kun liikennevalot muuttui vihreiksi just kun oli tarve ylittää tietä. Jo ihan tuommoisesta pienestä jutusta tuli hyvä fiilis. Aika hauska.
VAHVUUSTAIDOT JA LUONTEENVAHVUUDET
Tämän viikonlopun pääaiheena olivat vahvuustaidot ja niiden hyödyntäminen. Aihe oli tuttu koska olin syventynyt siihen jo gradussa, mutta ikinä ei voi oppia liikaa. Odotin innolla harjoituksia, keskusteluja ja konkreettisia ohjeita siihen miten vahvuuksia voisi opettaa koulussa.
Vahvuustaidot ovat positiivisen psykologian ja pedagogiikan itsetuntemusta edistävä työkalu, jonka katsotaan nostavan ihmisen hyviä ominaisuuksia konkreettisesti esille. Vahvuuksien tiedostaminen ja käyttäminen lisäävät hyvän olon tunteita, parantavat yksilön minäpystyvyyttä (Luotonen & Viljanen 2022) sekä resilienssiä (Peterson & Seligman 2004). Vahvuustaidot ovat (Avola ja Pentikäinen 2020, 108):
- Taitoa tunnistaa ja arvostaa omia luontaisia vahvuuksia
- Taitoa käyttää ja hyödyntää omia vahvuuksia tietoisesti
- Taitoa kehittää ja vahvistaa uusia vahvuuksia
- Taitoa huomata ja arvostaa muiden vahvuuksia
Positiivisessa pedagogiikassa keskitytään huomioimaan erityisesti luonteenvahvuuksia. Niitä on yhteensä 24 kappaletta, jotka Peterson & Seligman (2004) työryhmineen kokosivat tunnetuimpien persoonallisuusteorioiden – mm. Big Five (Norman 1963) – pohjalta. Luonteenvahvuuksien huomioiminen ja tulkitseminen ovat siis positiivisessa pedagogiikassa keskiössä.
Meillä oli viikonlopun aikana tehtävänä selvittää omat luonteenvahvuutemme. Teimme netissä tieteellisesti validoidun VIA -testin, josta saimme itsellemme selville viisi “ydinvahvuutta”. Näitä vahvuuksia sitten pohdimme läpi viikonlopun sekä pareittain että ryhmissä. Miten ne näkyvät omassa arjessa tai työpaikalla, missä tilanteissa ne tulevat esiin, miten niitä pystyisi entisestään vahvistamaan ym. Hyvää harjoitusta itsetutkiskeluun.
Minun viisi ydinvahvuuttani olivat testin mukaan: Rehellisyys, Sisukkuus, Arviointikyky, Anteeksiantavuus ja Reiluus. Tunnistan itsessäni nämä piirteet. Etenkin ensimmäiset kolme oli helppo yhdistää omaan toimintaan. Olen surkea valehtelija. Minusta näkee kilometrin päähän jos valehtelen. Siksi on vaan helpompi olla rehellinen eikä yrittää esittää mitään. Sisukkuus on varmasti kehittynyt kilpaurheilun ansiosta. Jos jotain päätän, en kovin helposti anna periksi. Ainakin yritän loppuun asti täysillä. Olen myös luonteeltani pohdiskeleva ja minusta on mielenkiintoista tutkia asioita monelta eri kantilta. Kun asioita tutkii monipuolisesti, on helpompi löytää omalta tuntuva mielipide tai kohta johon luonnollisesti asettua.
Jos omien luonteenvahvuuksien selvittäminen kiinnostaa, testin pystyy tekemään osoitteessa: https://www.viacharacter.org/ Sivulle täytyy luoda tili, jonka jälkeen testin pääsee tekemään maksutta. Käy ihmeessä tekemässä testi, niin saat tietoa omista luonteenvahvuuksistasi! Tätä sivua voi hyödyntää myös oppilaiden kanssa.
LUONTEENVAHVUUDET KOULUSSA
Pohdimme viikonlopun aikana myös keinoja siihen, miten voimme koulussa kannustaa oppilaita tuomaan esiin omia yksilöllisiä ydinvahvuuksia, kasvattaa uusia vahvuuksia ja kukoistaa omilla vahvuuksilla toisten kanssa yhdessä. Parhaiten vahvuudet kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa itselle merkityksellisten ihmisten parissa (Kumpulainen ym. 2014), joten siksi vahvuuksien opettaminen juuri koulussa (ja kotona!) on lasten sekä nuorten näkökulmasta tärkeää.
Toimivia menetelmiä vahvuuksien opettamiseen ovat: oppilaiden vahvuuksien aktiivinen huomaaminen ja sanoittaminen, vahvuuksista keskusteleminen sekä erilaiset vahvuusharjoitukset. Opettaja voi esimerkiksi tietoisesti antaa palautetta, jonka avulla tahtoo kutsua esiin oppilaassa jotakin vahvuutta ja kasvattaa sitä näkyviin. Esimerkiksi ujuttamalla oppilaalle suunnattuun palautteeseen vahvuuspuhetta: “Teitpä Jesse tänään tosi sinnikkäästi näitä vaikeita matematiikan tehtäviä” tai “Olipa Vilma rehellistä myöntää, että olit se joka heitti lumipallon opettajanhuoneen ikkunaan”.
Oppilaiden on myös itse tärkeä opetella huomaamaan ja sanoittamaan omia ja luokkatovereiden vahvuuksia ja käyttämään niitä tietoisesti. Luokkaopetuksessa vahvuussanoista voidaan yhdessä keskustella ja vahvuuksia voi opetella tunnistamaan esimerkiksi videoista, tarinoista, toisista oppilaista jne. vain opettajan mielikuvitus on rajana. Vahvuuskäsitteet on myös tärkeää avata oppilaille hyvin ja niitä on tärkeää opiskella luokassa. Minä voisin esimerkiksi liikuntatunnilla antaa oppilaille tehtävän tarkkailla omaa paria tietyssä harjoitteessa, ja bongata hänet käyttämässä jotakin vahvuutta. Harjoitteen lopussa oppilaat sitten keskustelisivat keskenään, että missä tilanteissa ja mitä vahvuutta he huomasivat parin käyttäneen.
Vahvuudet ovat suuri voimavara. Tärkeä on kuitenkin muistaa, että liikaa ei pidä vahvuuksiakaan hokea, ettei niistä tule yksilölle taakka tai vahvuus käänny itseään vastaan. Esimerkiksi ystävällisyyttä pidetään yleisesti varsin arvostettavana vahvuutena, mutta silloin kun ystävällisyyden vahvuudella varustettu ihminen alkaa liiaksi uhrautua ja tuputtaa apuaan, vahvuus kääntyy heikkoudeksi. (Avola & Pentikäinen 2020, 108-109). Kultaisen keskitien vaaliminen tässäkin tilanteessa on tärkeää. Se tulee opettaa myös oppilaille. Vahvuus on vahvuus, kun se on kultaisella keskitiellä!
Kiva viikonloppu siis takana. Uutta oppia ja hyviä ajatuksia nousi taas esiin. Sopivassa suhteessa itsetuntemusta ja käytäntöä. Nyt pääsi lisäksi taas enemmän tutustumaan muihin opiskelijoihin päivien aikana. Se oli mukavaa. Myös jännitys alkaa pikkuhiljaa kaikkoamaan. Nyt tulee kuukauden paussi, viikonloput jatkuvat sitten joulukuun alussa. Siteeraten uutistenlukijoita “siihen asti näkemiin” 🙂
JOONA
ESIMERKKIHARJOITE KOULUUN:
Miten hyödymme vahvuuksista -harjoite
Oppilaille jaetaan vahvuuskortit tai paperille kirjoitetut luonteenvahvuudet. Pyydä että jokainen oppilas pohtii jonkin konkreettisen esimerkin tilanteesta, jossa kortin vahvuudesta voi olla hyötyä. Oppilaat voivat pohtia hyötyjä myös pareittain tai pienryhmissä.
Esimerkiksi oppimisen ilo: siitä on hyötyä koulussa, koska silloin opiskelu on mukavampaa, tai rohkeus: uskallan pyytää opettajalta apua vaikeaan tehtävään.
Osa vahvuuksista on hankalampia selittää ja niiden sisällöstä on hyvä keskustella koko yhdessä koko luokan kanssa. Tällöin kaikki oppilaat voivat auttaa pohtimisessa.
Vahvuuksien käyttöä on hyvä perustella oppilaille konkreettisesti. Näin he oppivat helpommin käyttämään apuvälineinä koulussa ja elämässä ylipäätään.
LÄHTEET:
Avola, P., & Pentikäinen, V. 2020. Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. 2. painos. Espoo: BEEhappy Publishing Oy.
Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen, L. 2014. Positiivisen pedagogiikan jäljillä. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: Ps-kustannus.
Luotonen, J., & Viljanen, E. 2022. Vahvuuksiin perustuvan valmennuksen yhteys jalkapalloilijoiden minäpystyvyyden ja koetun pätevyyden kokemuksiin. Jyväskylän Yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Norman, W.T. 1963. Toward an adequate taxonomy of personality attributes: Replicated factor structure in peer nomination personality ratings. Journal of Abnormal and Social Psychology 66, 574-583.
Peterson, C. & Seligman, M.E.P. 2004. Character strengths and virtues: A handbook and classification. New York: Oxford University Press.
