Läsnäolotaitojen opetus edistää koulurauhaa ja kasvattaa keskittymisen kykyä
3. viikonloppu: Mindflness ja läsnäolotaidot
Pitkästä aikaa taas positiivisen pedagogiikan parissa. Edellisestä tapaamisesta olikin vierähtänyt tovi. Marraskuussa meillä ei nimittäin ollut koulutusviikonloppua. Siksi oli kiva taas päästä Espoon koululle viettämään aikaa. Meillä oli tämän viikonlopun aiheena mindfulness ja läsnäolotaidot. Olin kyllä innoissani. Minulla ei hirveästi ole kokemusta mindfulnessista tai läsnäolotaidoista, joten uutta tietoa tulee jälleen.
Koulutusviikonloppu alkoi jo totuttuun tapaan lauantaina aamukahvilla. Pitkästä aikaa pääsi näkemään muitakin opiskelijoita. Oli kiva. Vaihdettiin siinä nopeat kuulumiset ja muutama sananen. Sitten aloitettiin oppitunnit.
Lauantaipäivä meillä oli pitkälti vain teoriaa, käytiin läpi mitä mindfulness ja läsnäolotaidot ovat, mitä niihin kuuluu, erilaisia tutkimustuloksia ym. Tietoa tuli paljon, mutta oli tosi mielenkiintoista.
Mindfulness ja läsnäolon taidot ovat isossa roolissa kun ajatellaan ihmisen hyvinvointia, erityisesti mielen hyvinvoinnin näkökulmasta. Yhteiskunnan vauhti on kiihtynyt ja aivoille tuleva ärsyketulva on kasvanut vuosien aikana valtavasti. Etenkin opettajien mieltä kouluympäristön vilinä ja vilske kuormittavat paljon (Schnaider-Levi ym. 2017). Samoin toki oppilaat altistuvat koulussa jatkuvalle ärsyketulvalle ja melulle. Välillä melu ja jatkuva ärsyketulva aikaan kokemuksen, että päässä surisee kuin ampiaispesässä, joten siksi mielen hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeä osata säännöllisesti rauhoittaa oma mieli ja antaa sille taukoja jatkuvasta ärsyketulvasta. Susanna totesi luennolla oivasti, että mielen hygieniasta täytyy pitää yhtä lailla huolta kuin esimerkiksi kehon tai hampaiden hygieniasta. Ihan niin kuin keho tarvitsee säännöllisesti suihkua ja puhdistusta myös meidän mieli hyötyy siitä, että sen hyvinvoinnista huolehditaan säännöllisesti hiljentymällä ja tekemällä läsnäoloharjoituksia. Läsnäolotaitojen harjoittelu mindfulness -työkalun avulla on keino huolehtia oman mielen hyvinvoinnista.
LÄSNÄOLOTAIDOT JA MINDFULNESS
Läsnäolotaidot ovat:
- Taitoa olla tietoisesti läsnä omassa elämässä ja ihmissuhteissa
- Taitoa asettua, rauhoittua ja keskittyä
- Taitoa rauhoittaa itsensä stressaavassa tilanteessa
- Taitoa keskittyä pitkäjänteisesti ja uppoutua tekemiseen
(Avola & Pentikäinen 2019)
Läsnäolo on siis tässä hetkessä hereillä olemista. Kun osaamme olla tässä hetkessä läsnä itsellemme ja toisille, vuorovaikutuksen laatu sekä kohtaaminen ovat parempaa. Myös oppiminen on sen seurauksena tehokkaampaa (Hunter & Csikszentmihalyi 2003).
Läsnäolotaitoja ja tähän hetkeen pysähtymistä opitaan mindfulnessin avulla. Sen kehittäjänä pidetään yhdysvaltalaista lääketieteen professoria Jon Kabat-Zin:ia. Hän kuvailee mindulfnessin olevan “tietoisuutta, joka syntyy kun huomio kiinnitetään nykyhetkeen ja tämän hetkiseen kokemukseen ilman arvostelua” (Kabat-Zin 2003). Mindfulness:n juuret ovat buddhalaisessa meditaatiossa (Thera 1962), mutta länsimainen mindfulness ei ole uskonnon harjoittamista, vaan tieteellisesti todistettu pätevä keino parantamaan ihmisen hyvinvointia (Eberth & Sedlmeier 2012).
MINDFULNESS KOULUSSA
Mindfulnessia on tutkittu paljon eri konteksteissa, myös koulumaailmassa. Tutkimukset kertovat oppimisen ja lukutaidon parantuneen mindfulness-harjoitusten avulla (Felver ym. 2023; Bakosh 2016; Bennett & Dorjee 2016). Sen on todettu vaikuttavan positiivisesti myös oppilaiden keskittymiskykyyn, luovuuteen ja tunteiden säätelyyn (OECD 2021).
Suomessa tietoisuustaitoja (mindfulness:ta) tutkittiin Terve oppiva mieli-hankkeen avulla. Siinä selvitettiin, miten tietoisuustaidot vaikuttavat suomalaisten koululaisten hyvinvointiin ja oppimiseen. Tulokset kertoivat tietoisuustaitojen parantaneen oppilaiden hyvinvointia, resilienssiä sekä sosioemotionaalista toimintakykyä. (Terve oppiva mieli, 2021.) Lisää tietoa hankkeesta ja tuloksista pystyy lukemaan täältä: https://terveoppivamieli.fi/
Läsnäolotaidoilla ja mindfulnessilla on siis monia hyviä vaikutuksia. Kun jo lyhyetkin 5-10 min. mindfulness- harjoitukset parantavat oppimista, lukutaitoa sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, niin herää kysymys, eikö kouluissa pitäisi tehdä enemmän tietoisuustaitoharjoituksia mindfulness -työkalua hyödyntäen? Nyt varsinkin kun pisa -tutkimuksen tulokset paljastivat koululaisten lukutaidon heikentyneen ja useiden suomalaisten kaupunkien opetussuunnitelmissa halutaan painottaa oppilaiden hyvinvointi -ja vuorovaikutusosaamista, niin eikä mindfulness -työkaluna olisi tähän tutkimusperustaisesti hyvä väline. Ajankohtainen ja laaja aihe pohdittavaksi, etenkin siitä näkökulmasta että miten näitä harjoituksia voisi integroida oppituntien alkuun parhaalla mahdollisella tavalla turvallisesti ja asianmukaisesti. Pisa -tutkimuksia tuskin saadaan nostettua vain matematiikkaa, äidinkieltä ja näiden oppiaineiden harjoittelua lisäämällä, vaan ennemminkin tulisi keskittyä oppimaan oppimisen taitojen opettamiseen, kuten keskittymisen taidon oppimiseen. Oppimaan oppimisen taitojen oppimiseen liittyy olennaisesti mindfulness -työkaluna, koska esimerkiksi oppimisen kulmakivi, keskittymisen taito, on opittavissa oleva taito jota voi juuri mindfulness -työkalun avulla harjoitella.
HILJAISUUDEN PÄIVÄ
Lauantai oli tässä koulutuskokonaisuudessa teoriapäivä ja sunnuntai olikin sitten käytännön harjoitusta ja kokemuksellista oppimista. Meillä oli hiljaisuuden päivä. Enpä ollut koskaan kuullut moisesta, joten vähänkö olin innoissani kun siitä kerrottiin. Toki tarkemmin ajateltuna olenhan mä hiljaisuudessa jatkuvasti omassa yksiössäni, mutta nyt oli ehkä hieman virallisempi meininki…
Sunnuntaipäivän kulku oli siis niin, että aluksi käytiin muutama käytännön harjoitus kouluun ja sitten aloitettiin hiljentyminen. Ideana oli olla loppupäivä klo 11-15 hiljaa itsekseen eikä ottaa sen suurempaa kontaktia kehenkään muuhun ryhmäläiseen. Jokainen sai kuitenkin itse valita millä tavalla hiljaisuuteen liittyy, niin että se oli itselle luontevaa. Harjoittelimme tässä hetkessä olemista. Ohjelmassa oli aistikävely metsässä, tietoista syömistä, mindfulness joogaa ja ylipäätään hiljentymistä oman itsensä kanssa.
Aloitimme pidemmän harjoituksen hiljaisuudessa aistikävelyllä. Lähdimme lähimetsään puoleksi tunniksi vaan olemaan ja tarkkailemaan luontoa. Piti katsoa, kuulostella, haistella ja tunnustella mitä ympärillä näkyy, kuuluu ja miltä esim. puun kaarna tuntuu. Mä kiertelin ja kyykistelin ympäriinsä. Tunnustelin kaikkea mitä ympäriltä löytyi: sammalta, kiviä, lunta, puita. Kuuntelin luonnon ääniä, rasahduksia, koiran haukuntaa, lintujen laulua jne. Hiljaisuutta. Testasin ekaa kertaa myös halata puita. Oli vähän outoa, mutta ihan hauskaa. Hykertelin itsekseni, että kaikkea sitä kokeileekin… Nyt olen virallisesti puunhalaajakin. Miellyttävä kokemus kaiken kaikkiaan tämä tietoinen aisikävely metsässä.
Sitten tulimme sisälle ja meillä oli ruokailu. Harjoiteltiin tietoisesti syömistä, eli ensiksi tutkittiin ja katsottiin ruokaa, mitä värejä ja mitä muotoja lautasella oli. Sai ruokaa koskeakin jos halusi. Sitten haisteltiin rauhassa, miltä se ruoka tuoksui, minkälaisia erilaisia tuoksuja siitä lähti. Näiden eri aisteilla tutkimisten jälkeen ruvettiin vasta syömään. Harjoiteltiin syömistä tavallista rauhallisemmin ja ravintoa hitaasti ja hyvin pureskellen. Makusteltiin minkälaisia eri makuja siinä hetkessä maistoi ja miltä ruoka tuntui suussa.
Mulla oli Lidlin lohisalaatti ja juma että maistui kyllä hyvältä! En tiedä johtuiko siitä että söi keskittyen, siitä että oli aika kova nälkä, vai siitä, että se oli vaan niin hyvä. Joka tapauksessa en ole niin maukasta valmissalaattia koskaan maistanut. Ainoa miinus harjoituksessa oli se, että vaati kyllä itsehillintää, jotta malttoi syödä hitaasti ja makustellen, olisi meinaan tehnyt mieli ahmasta oikeen kunnolla.
Sit oli pieni oma hetki, itsestä huolehtimisen tauko, eli sai vain olla tekemättä mitään. Sai itse valita mitä tarvitsee siinä hetkessä, kuten lepoa, teetä, venyttelyä tms.. Moni meni nukkumaan. Mä istuin ruokalassa ja vaan fiilistelin hiljaisuutta. Lopuksi oli vielä tietoinen mindfulness joogahetki eli liikuttiin rauhallisesti ja tehtiin tietoista kehon liikettä. Kokemus oli ihan hyvä, mutta siinä alkoi jo huomaamaan, ettei jaksanut enää oikeen keskittyä. Ajatukset lähti lipsumaan ja harhailemaan. Minun piti säännöllisesti muistaa palata takaisin oman kehon tuntemuksiin ja meneillään olevaan hetkeen.
Mutta kokonaisuudessa oli kiva kokemus! Tämä päivä herätti aistit kyllä tosi voimakkaasti hereille. Etenkin näkö -ja kuuloaistin. Paljon katselin ja kuuntelin ympäristöä. Oli siistiä, olin jotenkin tosi onnellinen. Hymyilin paljon. Se rauha ja levollisuus mikä tänään oli, tuntui tosi hyvältä. Ei ollut kiire mihinkään. Jännästi ei sitä muistanut ajatella menneitä eikä tulevaa (paitsi lopussa kun ajatus alkoi vähän harhailemaan), niin paljon. Harjoitukset auttoivat näkemään ja aistimaan asioita juuri meneillään olevassa nyt -hetkessä. Siinä se mindfulnessin idea taitaa ollakin.
Hieno viikonloppu taas takana. Hyvä pelisilmä pitää tämmöinen tietoisuus- ja läsnäoloviikonloppu tähän aikaan vuodesta, kun monilla opettajilla pitää kiirettä näin joululoman korvilla. Kaikki pääsivät vähän hengähtämään ja palautumaan. Ja onhan joulun aika muutenkin hiljentymisen sekä rauhoittumisen aikaa suurelle osalle meistä, joten siinäkin mielessä ajankohtaista. Jäi hyvä mieli tästä viikonlopusta, tammikuussa sitten taas seuraavaa 🙂
LÄSNÄOLOHARJOITUKSIA KOULUUN:
https://www.
LÄHTEET:
Bakosh, L. 2016, “Maximizing mindful learning: Mindful awareness intervention improves elementary school students’ quarterly grades”, Mindfulness, pp. 59-67.
Bennett, K., Dorjee, D. 2016. The impact of a Mindfulness-Based Stress Reduction course (MBSR) on well-being and academic attainment of sixth-form students. Mindfulness, 7, 105–114.
Eberth, J., Sedlmeier, P. 2012. The Effects of Mindfulness Meditation: A Meta-Analysis. Mindfulness 3, 174–189. https://doi.org/10.1007/
Felver, J. C., Clawson, A. J., Ash, T. L., & Wang, Q. (2023). Effects of brief mindfulness practice on reading performance among racially minoritized adolescents. School Psychology. Advance online publication. https://doi.org/10.1037/
Hunter, J.P. & Csikszentmihalyi , M. 2003. The positive psychology of interested adolescents. Journal of Youth and Adolescence, 32, 27/35.
Kabat-Zinn, J. 2003. Mindfulness-based interventions in context: Past, present, and future. Clinical Psychology: Science and Practice, 10(2), 144–156. https://doi.org/10.1093/
OECD. 2021. Beyond Academic Learning: First Results from the Survey of Social and Emotional Skills, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/
Schnaider-Levi, L., Mitnik, I., Zafrani, K., Goldman, Z., Lev-Ari, S. 2017. Inquiry-Based Stress Reduction Meditation Technique for Teacher Burnout:A Qualitative Study. Mind Brain Educ. 11, 75–84.
Terve oppiva mieli. 2021. https://terveoppivamieli.fi/
Thera, N. (1962). The heart of Buddhist meditation. New York: Weiser
